Nopea kipsilattiaratkaisu soveltuu kohteisiin, joissa on tiukka aikataulu

PORIN VÄHÄRAUMAN UUSI KOULU

Koulujen uudisrakentamisen ja saneeraustöiden haasteena on usein tiukka aikataulu. Kipsipohjainen lattiaratkaisu oli keveytensä ja nopeutensa ansiosta ainoa oikea vaihtoehto Vähärauman uudelle koululle. Myös lattioiden hionnasta aiheutuvan kvartsipölyn vaarallisuus huolestuttaa monia rakennusalalla työskenteleviä. Kipsilattiaa hiottaessa siitä ei kuitenkaan tarvitse huolestua.

Vähärauma on Porin kaupunginosa, joka sijaitsee noin viisi kilometriä Porin keskustasta länteen. Vähärauman koululla on pitkät perinteet, sillä se aloitti toimintansa jo 1800-luvun lopulla. Kaksiosaisessa Vähärauman vanhassa koulurakennuksessa kamppailtiin pitkään vakavien sisäilmaongelmien kanssa. Lopulta rakennukset joutuivat käyttökieltoon ja saivat purkutuomion.

”Porin kaupunki teki vuonna 2019 päätöksen, että vanhojen rakennusten tilalle rakennetaan kokonaan uusi koulu, joka yhdistetään 600 oppilaan alakouluksi. Hankesuunnittelu alkoi joulukuussa 2019 ja rakentaminen keväällä 2021”, rakennuttajainsinööri Miika Pennanen Porin kaupungilta kertoo.

Poikkeusluvalla koululle haettiin vähäistä rakennusoikeuden ylitystä, jotta tiloista saatiin riittävät. Kaksikerroksiseen uuteen rakennukseen valmistuu koulun lisäksi pieni kirjasto sekä hammashoitola.

Kipsilattia ei vaadi tukiverkkoa eikä jälkikäsittelyä

Miika Pennanen on toiminut rakennusalalla jo yli 30 vuotta, ensimmäiset kymmenen vuotta yksityisellä- ja viimeiset 20 vuotta kuntasektorilla.

”Itselleni jäi kuva, että kipsilattiaratkaisu on hyvä tapa toimia erityisesti silloin, kun aikataulu on tiukka. Kun betoni kuivuu, se kutistuu. Koska betonin yläpinta kuivuu nopeammin, sen reunat taipuvat. Kipsillä sen sijaan saa hyvää, suoraa lattiapintaa heti”, Miika Pennanen sanoo.


Kipsillä saadaan hyvää, suoraa lattiapintaa heti, eikä kipsilattia vaadi tukiverkkoa eikä jälkikäsittelyä. 

Terve Talo -kriteerit sekä kosteudenhallinnan Kuivaketju 10 -toimintamalli ohjasivat Vähärauman uuden koulun suunnittelua ja rakentamista. Rakenteiden suojaukseen ja kosteuden hallintaan on olemassa useita keinoja. Vähäraumalla iso teltta suojasi rakennustyömaata ja lakisääteiset kosteudenhallintakoordinaattorit pitivät huolta siitä, että rakentaminen eteni turvallisuus edellä.

”Nykyään kaikessa rakentamisessa pyritään siihen, että kohteissa ei olisi riskirakenteita ja ettei rakenteisiin jäisi rakentamisen aikana kosteutta. Myös pintamateriaaleiksi valitaan terveellisiä ja turvallisia ratkaisuja”, Pennanen korostaa.

Hevostelu tärkeää tehdä oikein

Kipsilattian pumppauksesta ja hevostelusta vastasi Pasi Laine, joka on tehnyt lattioita jo 25 vuoden ajan. ”Knaufin tuote on oikeasti hyvä, ei moitteen sijaa. Pystyimme tekemään isoja huoneita nopeasti ilman liikuntasaumoja, koska kipsin kutistuma on todella pieni, eikä halkeamia tule. Kipsilattia kuivuu nopeasti, noin 10 mm viikossa, ja kun lattialämmöt laitettiin päälle, se kuivui vieläkin nopeammin”, Pasi Laine kuvailee.


Kipsilattia on työmäärältään edullisempi ja helpompi materiaali kuin betoni. Myös kuivumisnopeus on yksi kipsilattiaratkaisun eduista.

Pumpattu pinta tasoitettiin hevostelemalla. ”Hevostelu ja riittävä korkomerkkien määrä on äärettömän tärkeää hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Hevostelussa lattia tasataan ja massasta otetaan ilmat pois. Se pitää tehdä aina ristiin molempiin suuntiin, muuten pinnasta tulee kuin Äänisen aallot”, Laine ohjeistaa.


Hevostelu on tärkeä työvaihe, jossa lattia tasataan ja massasta otetaan ilmat pois.

Kvartsipölymittaukset lattian hionnan yhteydessä

Valmis kipsilattia voidaan päällystää kaikilla yleisesti käytössä olevilla pintamateriaaleilla. Lattia täytyy kuitenkin aina hioa noin 1–2 viikon kuluttua pumppauksesta ennen tasoitusta tai liimattavaa päällystettä. Jos päällystemateriaali on kelluva eli sitä ei kiinnitetä alustaan, lattiaa ei tarvitse hioa.

Pölyntorjunta on tärkeää koko rakennusprosessin ajan ja kohdepoistoimurit ovat käytössä, kun lattioita hiotaan. Hienojakoista, paljain silmin näkymätöntä kvartsipölyä syntyy aina, kun kiviperäisiä aineita työstetään. Kvartsipölylle altistuminen on vaarallista ja saattaa lisätä syöpään sairastumisen riskiä. Vuoden 2020 alusta voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen mukaan kvartsipölyn työhygieeninen sitova raja-arvo on 0,1 mg/m3 (8 h, alveolijae) ja terveysperusteisempi ohjeraja-arvo (HTP-arvo) 0,05 mg/m3 (8 h, alveolijae).

”Teetimme tuotteellemme kvartsipölymittaukset Vähärauman uuden koulun kipsilattian hionnan yhteydessä, ja haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat hienosti raja-arvot”, Knaufin asiakkuuspäällikkö Jenna Alakoski kertoo.


Kvartsipölymittausten mukaan ilma ei sisältänyt haitallisia aineita ja kaikki pitoisuudet alittivat raja-arvot, kun kipsilattiaa hiottiin ennen pintamateriaalien asentamista.

Knauf LM80 kipsilattian tartuntavetolujuus on korkea (vähintään 1,5 MPa) ja sen vuoksi hiotun ja imuroidun lattian voi päällystää useilla erilaisilla päällysteillä, mm. polyuretaanipinnoitteella.

Vähärauman uuden koulun opetustilojen lattioiden pintamateriaaliksi valikoitui tuusulalaisen Nanten Oy:n elastinen ja vähäpäästöinen polyuretaanipinnoite. ”Nestemäinen, ruiskutettava PU-pinnoite toimii myös akustoivana tuotteena, koska sen pinta on pehmeä. Lisäksi lattia voidaan pinnoittaa vähän normaalia aikaisemmin, koska pinnoite on hengittävä, eikä kosteus jää rakenteisiin”, Pennanen tietää.


Opetustilojen lattioiden pintamateriaaliksi valittiin vähäpäästöinen polyuretaanipinnoite, joka toimii myös akustoivana tuotteena.

Liikuntasalin lattian pintamateriaalina toimii joustava Pulastic -massalattia. Salin alakatot sekä seinien yläosat akustoitiin Knaufin Heradesign -akustiikkalevyllä. Heradesign -levy on luonnontuote, jonka valmistamisessa on käytetty puuta, vettä ja magnesiittia. Puukuituakustiikkalevyt eivät kerää pölyä, eikä niistä irtoa hengitysilmaan vaarallisia päästöjä.

Kevyt ja nopea kipsilattiaratkaisu ainoa oikea vaihtoehto

Rakennusurakoitsija Astora-Rakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Tuomas Pienimäki kertoo, että kipsilattiaratkaisu oli keveytensä ja nopeutensa ansiosta ainoa vaihtoehto kyseessä olevaan kohteeseen: ”Kipsilattia oli työmäärältään edullisempi ja helpompi materiaali kuin betoni eikä lattiaan syntynyt halkeamia, joita olisi täytynyt korjata.”

Porin kaupungin rakennuttajainsinööri Miika Pennanen kiteyttää: ”Yleisilme työmaalla oli hyvä, vaikka aikataulu oli tiukka. Isoja yllätyksiä ei tullut, ja lopputulos on kiitettävä.”


Vähärauman uusi koulu

Uudisrakennuskohde
Rakennuttaja: Porin kaupunki
Rakennusurakoitsija: Astora-Rakennus Oy
Nettopinta-ala, kerrosala 6339 m2
Valmis elokuussa 2022