Uusi investointihanke pienentää sekä kaukolämmön tuotannon että tuotteiden hiilijalanjälkeä

Knauf Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy aloittavat yhteistyön, jonka tuloksena syntyy kaukolämpöä uudella tavalla. Viiden miljoonan euron investointihanke pienentää oleellisesti kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä, Knaufin Kankaanpään tehtaan vedenkulutusta ja tuotteiden hiilijalanjälkeä.

Knauf-konserni on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaalien toimittajista. Konsernilla on yli 250 tuotantolaitosta ympäri maailmaa. Edellä mainituista syistä Suomessa toteutettava hanke voi edesauttaa mittavien positiivisten ympäristövaikutusten saavuttamista jopa maailmanlaajuisesti.

–  Tämä hanke on osa luonnollista jatkumoa. Kun tekniikka on kehittynyt, olemme olleet eturintamassa hyödyntämässä sitä. Eikä tämä tähän jää, sillä Knauf-konserni tutkii teknologian hyödyntämistä laajemmin suurella mielenkiinnolla, Knauf Oy:n kehitysprojektista vastaava johtaja Juha Raitio vakuuttaa.

Knauf on sitoutunut kiertotalouden edistämiseen. Kankaanpään kipsilevytehtaalla hukkalämpöä alettiin ottaa talteen jo lähes parikymmentä vuotta sitten. Toinen merkittävä askel oli oman kierrätyslaitoksen rakentaminen vuonna 2006. Siitä lähtien kipsilevyistä leikatut hukkapalat on otettu talteen ja käytetty uudelleen raaka-aineena. Levyissä käytetyt kartongit valmistetaan kierrätyspaperista.
–  Vuoden 2016 jälkeen levyjätettä ei ole lähtenyt meidän tehtaaltamme kaatopaikalle lainkaan. Myös talotehtaat hyödyntävät kierrätyspalveluamme. Palvelua kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, Knauf Oy:n tehtaanjohtaja Olli Santahuhta kertoo.

Uuden yhteistyöprojektin ansiosta sekä vedenkulutus että tuotteiden hiilijalanjälki pienenevät.
–  Tulevaisuudessa pystymme entistäkin paremmin tukemaan asiakkaitamme heidän omien ympäristötavoitteidensa saavuttamisessa, Santahuhta iloitsee.
–  Hanke vahvistaa kotimaista osaamista ja edut ovat rakentaville asiakkaillemme erittäin merkittävät, Raitio lisää.

Todella älykästä ja ekologista kaukolämmön tuotantoa    

Kun Knaufin Kankaanpään tehtaassa valmistetaan kipsilevyjä, syntyy lämmintä vesihöyryä. Jatkossa lämpö otetaan talteen ja syötetään kaukolämpöverkkoon. Tällä tavalla voidaan tuottaa kolmasosa Vatajankosken Sähkön myymästä kaukolämmöstä. Uudella tuotantotavalla pystytään merkittävästi korvaamaan kaikkea polttamista, muun muassa turpeen polttoa, ja vähentämään energiantuotannon ilmastohaittoja.

Sen lisäksi, että höyryä hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, höyrystä saadaan vuodessa tiivistettyä yli 30 000 kuutiota vettä, joka voidaan käyttää prosessissa uudelleen. Prosessiin palaava vesi on valmiiksi lämmintä, joten sen lämmittämiseen tarvitaan vähemmän energiaa.
Puhdasta vettä säästyy karkeasti arvioiden noin 600 ihmisen vuosikulutuksen verran. Vaikka Suomessa puhtaasta vedestä ei vielä ole puutetta, niin maailmanlaajuisesti vedenkäytön pienentämispotentiaali on erittäin merkittävä.

Kipsilevytehtaassa lämmön talteenotossa hyödynnetään märkäpesuria, johon on liitetty kaksi teollisuuslämpöpumppua. Tehtaan yhteyteen rakennetaan kaksi 1500-kuutioista kaukolämpöakkua, joilla tasataan lämmön talteenoton ja kulutuksen vaihteluita. Teknologia itsessään ei ole uutta, vaan tapa, jolla sitä käytetään.

– Märkäpesuriteknologiaa ei ole aiemmin sovellettu tällä tavalla, tuottamaan kaukolämpöä ilman muuta lisälämmönlähdettä. Olemme luoneet teknologialle uuden käyttösovellutuksen, Vatajankosken Sähkön tuotantopäällikkö Lauri Hölttä selittää. Vatajankosken Sähkö on itsenäinen, pohjoissatakuntalainen energiayhtiö, jonka sähköverkko palvelee noin 24 000 asukasta Kankaanpäässä ja sen naapurikunnissa.

Huomattava pudotus päästöihin

Vatajankosken Sähkö on jo aiemmin saanut pudotettua kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt neljässä vuodessa noin puoleen. Vuonna 2015 päästöt olivat noin 35 000 tonnia; viime vuonna enää alle 20 000 tonnia. Suurinvestointi pienentää Kankaanpään seudun energiantuotannon hiilijalanjälkeä entisestään.

– Missään muualla Suomessa ei tietääksemme ole näin laajasti otettu talteen teollisuudessa syntyvää hukkalämpöä. Prosentuaalisesti vaikutus kaukolämmön tuotantoomme on niin suuri, että vastaavaa muutosta ei ole aiemmin toteutettu. Nyt alkava hanke on todella älykästä kaukolämmön tuotantoa, Hölttä toteaa.

– Hukkalämmön talteenottolaitteistolla saamme laskettua päästöjä alle 10 000 tonniin vuonna 2021. Samalla voimalaitos, joka tuottaa nykyään lähes kaiken lämpöenergian kaukolämpöverkkoon, jää reserviin 5–6 kuukaudeksi vuodessa, Hölttä sanoo.

Vuoden kuluttua valmista

Rakennusprojekti käynnistyy kesällä 2020, ja teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpönä alkaa keväällä 2021. Investoinnin arvo on 5 miljoonaa euroa, ja sen toteuttaa pääosin Vatajankosken Sähkö. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle energiatukea 25 % kokonaisinvestoinnista.